Jos haluat tietää lisää  pajupurolaisista ja Pajupuron kylästä, voit tutustua vaikka näihin julkaisuihin:

MARKO TAPIO: Arktinen hysteria I: Vuoden 1939 ensilumi (WSOY 1967)  ja Arktinen hysteria II: Sano todella rakastatko minua (WSOY 1968). Kirjoissa kerrotaan miten Suomen sisällissota, maan rakennemuutokset, toinen maailmansota ja sodan jälkeinen uusi aika tuntuivat Pajupurollakin ja pajupurosten elämässä. Lue lisää esimerkiksi täältä.

HARRI TAPPER: Pitkäsuisten suku (Atena 2002). Tapperin kirjassa selvitellään mm. Pylväläisten sukua. Lue lisää: täältä 

ESKO HÄRKÖNEN: Muun ohella : Saarijärven senaattorin takkiin tarttunutta (WSOY 1989). Saarijärveläinen maanviljelijä Esko Härkönen toimi Keskustapuolueen kansanedustajana 1970-1979. Puolueen eduskuntaryhmässä hän ei tyytynyt kuuliaiseen napinpainajan osaan. Härkönen kuuluikin ryhmässään tuohon aikaan tunnettuun ”mustaan tusinaan”. Kouluja käymätön metsätyömiehen poika jäi ilman ministerinsalkkua, mutta valittiin valtion tilintarkastajien puheenjohtajaksi. Härkösen elämänvaiheita kuvaava kirja ei ole tavallinen poliitikon muistelmateos. Hän muistaa muutakin kuin itsensä kannalta mukavia asioita. Sitä paitsi kirja sisältää huumoria, leukavaa, rehevää, monesti suorastaan naurettavaa. Härkönen kertoo avoimesti, millaisilla eväillä hän äänestäjiensä edusmiehenä parlamentissa porskutteli. Muun ohella.

MARJO-RIITTA SIMPANEN: Serlachiuksen kartano (Parvs 2019). Mm. Hannes Autereen kädenjälkeä mesenaattinsa Gösta Serlachiuksen kartanossa.- Joenniemen kartano Mäntässä on nykyään tuttu Serlachius-museoiden vieraille taiteen tyyssijana, mutta luonnonkauniilla paikalla sijaitseva tila on nähnyt monenlaisia vaiheita. Joenniemi oli 1920–1930-luvuilla mallitila, josta pientilalliset hakivat oppia maanviljelyyn ja karjanhoitoon. Maatilan lehmät ja lampaat, modernit rakennukset ja taimitarha olivat laajalti tunnettuja. Vuonna 1935 paikalle valmistui komea kartano, josta tuli tehtailija ja taidemesenaatti Gösta Serlachiuksen ja Ruth-puolison edustuskoti. Kartanossa vietettiin vilkasta seuraelämää ja nähtiin monenlaisia arvovieraita. Taidemuseona kartano on toiminut vuodesta 1945. Nykyään rakennus on osa Serlachius-museo Göstaa, joka esittelee vanhaa ja nykytaidetta. Kartano on saanut vierelleen uutta arkkitehtuuria, mutta sen patinoituneilla parketeilla ja elegantissa puistossa voi yhä aistia menneen maailman elämäntapaa.

Lue lisää vaikka täältä.